Avainsana-arkisto: työpajatoiminta

Tutustumassa IT-Pajaan

Tässä blogitekstissä perehdytään IT-Pajan saloihin ja selvitetään, että mitä ihmettä siellä IT-Pajalla oikein tehdään.

Haastattelijaa jännittää ihan simona edessä olevan haastattelun tekeminen, mutta onneksi hänellä on mukana hyvä apuri. Haastattelu tehdään pajalla vallitsevan tohinan ulottumattomissa olevassa huoneessa, jossa haastattelijan mielestä oli oikein mukava sohva.

IT-Pajalla tehdään kaikenlaisia tietojenkäsittelyyn ja tietotekniikkaan liittyviä tehtäviä. Osaamistaan voi kartuttaa esimerkiksi webkehitystehtävissä, 3D-mallinnuksilla sekä koodaamisella. Pajalla voi tehdä myös työnäytteitä esimerkiksi omaa CV:tä varten. Pajalta lähetetään tarvittaessa apua muille pajoille, jos ilmenee tietoteknillisiä ongelmia.

itpaja2

Pajaohjaaja kertoi tekemässämme haastattelussa työssään olevan parasta monipuolisen työnkuvan, ja sen, että on mukavaa nähdä, kun ihmiset kehittyvät tehtävissään. Pajalla on mukava porukka ja ryhmähenki.

Pajalle kannattaa tulla, mikäli IT-ala kiinnostaa tai on motivaatiota ylläpitää osaamistaan. Pajalla on datanomeja ja insinöörejä, mutta myös sellaisia, joilla ei ole vielä IT-osaamista – sillä ennakko-osaamista pajalle pääsemiseksi ei vaadita.

it-paja2

Haastattelussa mukana ollut pajalainen kertoi pajan työilmapiirin olevan hyvä, sitä kysyessäni. Parasta pajatyöskentelyssä puolestaan on se, kun oppii uusia asioita. Sellaisiakin asioita, joista ei ennen vielä tiennyt mitään. Pajaohjaajalta uskaltaa hyvin kysyä neuvoa, jos tilanne vaatii.  Kysyessäni esimerkkiä pajapäivästä, huoneeseen laskeutui mietteliäs hiljaisuus. Mitään yksittäistä esimerkkiä pajapäivästä haastateltava ei osaa antaa – päivät kun ovat aika erilaisia.

Pajalaiset kulkeutuvat alkujaan pajalle eri reittejä. Suurin osa tulee pajalle työvoimapalvelun kautta, osa ottaa itse suoraan yhteyttä pajalle.

Tuuhan sääki IT-Pajalle!

Haluatko pajalaiseksi? Ota yhteyttä ohjaajaan:

IT-Paja
Pertti Uunila
040 135 6977

Kirjoittanut: Jarmo

Vihernikkareiden pajoilla maanläheistä toimintaa

Kaupungista vanhalle Seminaarille tultaessa ensimmäisenä vastassa on vasemmalle aukeava piha, jonka piirissä voi usein päiväsaikaan nähdä pirteän oloista porukkaa puuhailemassa. Pihan piiriin kuuluvissa rakennuksissa toimii Vihernikkarit, eli Raahen Kaupungin Hanketoiminta ja kehittämisen yksikön puutarha ja luontopaja. Kävin tapaamassa Vihernikkareiden toista ohjaajaa Seija Takaloa ja kyselemässä pajan historiaa ja kuulumisia.

Vihernikkareiden vaatimattomasta toimistorakennuksesta on kulku puutarhan kasvihuoneelle. Kävelen sisään lasitettuun tilaan, josta vastaan tulvii valoa, lämpöä ja erilaisia kasveja notkuvia pöytiä.

WP_20181009_007

“Pelargoniat ja kannat on tuotu tänne talvehtimaan. Kannat etenkin nauttivat viime kesän lämmöstä.” Seija kertoo esitellessään minulle edelleen upeassa tulipunaisessa kukassa helottavaa kasvia. “Tällä on valtavat juuret. Leikkelemme ne osiin, niistä kasvaa uusia kasveja.”

Kaupungin kukkakoristeet siis valmistetaan pääasiassa Vihernikkareiden puutarhalla. Pajan tehtäviin kuuluu paljon muutakin, juuri nyt osa porukasta on sairaalalla syyskukkia ja parvekekukkia istuttamassa. Toimiston pöydällä lepää kaksi roosanauhoin koristettua kimppua, ne ovat tilauksesta Raatihuoneella pidettävään tilaisuuteen valmistettuja. Asetelmia ja kimppuja tehdään myös muun muassa häihin ja hautajaisiin.

WP_20181009_003

“Seminaarin arboretumiin on tänä vuonna istutettu yksityisten ja Rotareiden tukemana lähes 70 puuta, ja istutusprojekti jatkuu ensi vuonna.” Seija kertoo vanhaa Seminaaria ympäröivästä puistoalueesta.

Luontopajan puolella taas on mahdollista nikkaroida kaikenlaista. Pajalla tehdään erilaisia korjaustöitä, juuri nyt on käynnissä Iso-Kraaselin luotsimajan portaikon viimeistely. Osa tiimistä on työn touhussa saaressa yhteistyökumppanina toimivan Raahen Meriseuran matkassa.

WP_20181009_010

Tiivistä yhteistyötä tehdään myös kaupungin teknisen puolen kanssa. Muun muassa Pitkänkarin koulun yhteydessä toimivan ulkoilmaeskarin vuokraama kota on toteutettu pajalaisten voimin. Yksi luontopajan tärkeimpiä vastuualueita on luontopolkujen kunnossapito, myös lähikuntien luontopoluille on toteutettu muun muassa kylttejä verstaalla nikkaroiden. Pajalaiset huolehtivat myös ampumaratojen siistimisestä, sekä Raahen saaristojen kunnossapidosta.

Luontopajan takaosasta löydän työn touhusta eksoottisen pajalaisen, amerikkalaisen Aaron Hilmersin, joka parhaillaan maalaa tilaustyöksi valmistuvaa peiliä.

“Tulin Suomeen vaimoni takia, olen naimisissa suomalaisen naisen kanssa. Pajalla työskentely on mahtavaa, saan tehdä taidetta. Molemmat vanhempani ovat taiteilijoita.”

WP_20181009_014

Vihernikkareille on mahdollista hakea työharjoitteluun tai kuntouttavaan työtoimintaan. Puutarhalla voi harjoitella kukka-asetelmien ja -kimppujen tekemistä, kassakoneen käyttöä, tai opiskella alan kirjallisuutta. Luontopajalla taas toteutetaan erilaisia kunnostustöitä ja kaupungin virkistysalueen kunnossapitoa.

WP_20181009_006

Haluatko pajalaiseksi? Ota yhteyttä ohjaajiin:

Vihernikkarit
Seija Takalo
Puh. 040 830 3163 (puutarha)

Vihernikkarit
Aki Leppälä
Puh. 040 130 3887 (luontopaja)

Raahen Pimiät – loppukesän huipentuma

Loppukesän odotetuin kaupunkitapahtuma Raahen Pimiät valtasi Rantapuiston ja Museonrannan viime viikonloppuna. Neljättä kertaa järjestetty tapahtuma keräsi kokoon valtavan joukon myyjiä eri puolilta Suomea Suur-rompetorille, sekä toi kaupunkiin makuja maailmalta tarjoilevan Street Food Fiestan, jonka kojuilta tuskin kukaan lähti kotiin vatsa kurnien. Ohjelmaan kuului myös taikuutta, mentalismia, sirkustemppuja ja musiikkia.  Hengen ravintoakin saatiin nauttia tapahtuman Voimaannu Raahessa -osion myötä.

Rompetorilla riitti pengottavaa. Kaupanteko alkoi jo torstaina, osa myyjistä oli saapunut paikalle jo keskiviikkona järjestelemään pöytiään ja tavaroitaan myyntikuntoon. Oli antiikkia, käsitöitä, lähitiloilla tuotettua hunajaa ja valkosipulia, yrteistä valmistettuja kauneudenhoitotuotteita, mopoja, leluja ja Ameriikan muotia.

Järjestyksenvalvojan asuun naamioituneena minulla oli ainutkertainen mahdollisuus tutustua niin rompetorin tarjontaan kuin kauppiaisiin itse eri näkökulmasta. Viikonlopun aikana myyjiä saapui lisää paikalle, ja tavaramäärän keskeltä löytyi joka kävelykierroksella jotain uutta ja ihmeellistä. Rantapuistossa Urho Kekkosen patsaan ympäristön valtasi Taikakuu-ryhmän suunnittelema ja toteuttama naamioinstallaatio. Kaikkea tätä ihmetellessä ja tutkaillessa ei aika ehtinyt käydä pitkäksi. Välillä piti istahtaa muurinpohjalättykahville sisäistämään kaikkea näkemäänsä.

Kokonaisuudessaan viikonloppu oli onnistunut. Sää suosi kerrankin ja raahelaiset saivat nauttia kesän viimeisistä lämpimistä päivistä aurinkoisissa tunnelmissa. Nyt Hanketoiminnan ja kehittämisen yksikössä on hetki hiljaista ja tunnelma alkaa pikkuhiljaa tasoittua arkisemmaksi, ennen kuin alamme valmistella tulevia tapahtumia. Riisun keltaisen liivini, istahdan takaisin ruudun ääreen ja otan kynän käteeni.  Ulkona sataa vettä tihuuttamalla, mutta toimistopajalla ahkeroidaan lämpimissä tunnelmissa.

IMG-20180902-WA0003(1)

Raahen seminaarialue elää ajassa

Raahen seminaarialue on palvellut historiansa aikana monenlaisia toimijoita ja osoittautunut muuntautumiskykyiseksi koulutus- ja osaamiskeskittymäksi.

Raahe on ollut merkittävä koulukaupunki, jonne perustettiin kansakoulunopettajia valmistava naisseminaari 1896. Seminaarille rakennettiin arkkitehti Werner Polónin suunnitelmien mukaan aikakauden tyylin mukaiset, edustavat koulu- ja asuntolarakennukset, jotka ovat suurimmalta osin säilyneet. Seminaarialue kuuluu tänä päivänä Museoviraston valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen luetteloon.

Peruskoulujärjestelmän myötä vanhat seminaarit lakkautettiin ja opettajankoulutus siirtyi yliopistoihin. Raahen seminaarialueelle perustettiin 1972 valtion omistama Raahen tietokonealan oppilaitos, ainoa laatuaan Suomessa tuohon aikaan. Oppilaitos säilyi itsenäisenä vuoteen 1997 saakka, jolloin siitä tuli Oulun seudun ammattikorkeakoulun tekniikan alan yksikkö, Raahen kampus. Jonkin aikaa alueella toimivat myös Oulun yliopisto ja Pohjois-Pohjanmaan kesäyliopisto. Korkeakoulutus lakkasi alueella vuoden 2014 kuluessa.

Korkeakoulujen myötä seminaarialueesta ryhdyttiin käyttämään kampus -nimeä, joka jäi elämään seminaarin rinnalle. Alueelta valmistui noin 40 vuoden aikana lähes neljätuhatta insinööriä ja teknikkoa, joten kampus -nimikin on paikkansa ansainnut. Ja onneksi korkeakoulutuskin on palannut Raaheen, tällä kertaa ammattiopiston suojiin. Nykyisin kaiken asteisia koulurakennuskokonaisuuksia on lupa puhutella kampuksiksi.

Alue on elänyt ajassa ja tämä päivä on huomisen historiaa. Viimeisen kolmen vuoden aikana seminaarin rakennukset ovat tarjonneet tilat Raahen kaupungin Hanketoiminta ja kehittäminen -yksikölle. Kaupunkikehittämisen ja tapahtumatuotannon rinnalla yksikössä tehdään edelleen opetus- ja ohjaustyötä työpajatoiminnan muodossa.