Avainsana-arkisto: työpaikan löytäminen

Työnhaun ABC: Motivaatio

Asuin taannoin Manchesterissa erään espanjalaisen miehen kanssa kimppakämpässä. Kämppikseni muutti Englantiin, koska halusi löytää sieltä työpaikan, mutta hänelle ei kelvannut mikä tahansa työpaikka, vaan vasta valmistuneena insinöörinä hän halusi hyvän työpaikan omalta alaltaan. Asuimme saman katon alla vuoden verran. Tuona aikana seurasin vierestä, kuinka kämppikseni heittäytyi määrätietoisesti työnhakuun. Hän teki työnhausta kokopäiväistä työtä, lähetteli hakemuksia, vastasi haastattelijoiden kysymyksiin puhelin- ja videohaastatteluissa, ja viilasi CV:n jatkuvasti. Lopputuloksena hän sai töitä kansainvälisestä yhtiöstä ja asuu ja työskentelee nyt Lontoossa.

Työnhaku voi raskaimmillaan olla turhauttavaa raatamista päivästä toiseen, hakemusten ja ansioluetteloiden lähettämistä työnantajille ilman mitään näkyviä tuloksia. Useimmiten tuo turhautuminen johtuu siitä, ettei työnhakijalla ole muita tavoitteita kuin saada työpaikka.

Parhaimmillaan työnhaku on kuitenkin loistava mahdollisuus kehittää itsetuntemusta ja erilaisia myynti- ja markkinointitaitoja.

Näiden taitojen kehittäminen voi itsessään muodostua tavoitteeksi, ja auttaa siten ylläpitämään motivaatiota hankkia mieluinen työpaikka.

Tavoitteet auttavat pitämään motivaatiota yllä

Työnhakijoiden suurin virhe on yleensä toistuvien kielteisten vastausten aiheuttama lannistuminen. Koska usein työnhaun tavoitteena on ainoastaan työpaikan hankkiminen, kaikki vastoinkäymiset voivat tuntua epäoikeudenmukaisilta ja raskailta. Työnhakija jää helposti geneerisen työhakemuksen noidankehään, ja epätoivon pyörteissä ottaa lopulta vastaan mitä tahansa tarjottua työtä.

Asennoitumalla työnhakuun tavoitteellisesti voi prosessin aikana kehittyä eri tavoin. Itse olen työnhakijana muistanut entisen kämppäkaverini sinnikkyyden ja motivaation, ja huomaan tekeväni ahkerammin töitä työnhaun suhteen asettaessani itselleni tavoitteita. Tavoitteellinen ajattelu vaatii, että käy itsensä kanssa ajoittain ”kehityskeskusteluja” ja arvioi omaa kehitystään, pohtii suuntaa johon on menossa, sekä asettaa itsellensä tavoitteita.

Jokaisen työnhakijan ensisijainen tavoite on tietysti työllistyminen, mutta jos on päättänyt työllistyä omalla alalla, voi välitavoitteina pitää esimerkiksi työhaastatteluun pääsyä oman alan työpaikkaa hakiessa. Tällöin työnantajilta ja haastattelijoilta voi pyytää palautetta niin omasta työhakemuksesta kuin haastattelutilanteestakin, vaikka itse työpaikka jäisi saamatta.

Tunnista heikkoutesi ja vahvuutesi

Itsetuntemus vaatii rehellistä itsetutkiskelua. Omien heikkouksien ja vahvuuksien tunnistaminen ja tunnustaminen voi joillekin olla haasteellisin osa itsekehitystä. Vaatimattomuus on toki hyve ja ylpeys synti, mutta siltä väliltä löytyy terve itsevarmuus, joka perustuu itsetuntemuksen mukanaan tuomaan itseluottamukseen. Itsevarmana työnhakijana täytyy osata sekä nöyrtyä että paukutella henkseleitään oikealla hetkellä.

Työnhakuprosessi on kuin kokonainen tuotantoketju, johon kuuluu tuotteistaminen, tuotekehittely, markkinointi ja myynti. Tuote olet tietenkin sinä, työnhakija, ja tuotteistaminen tarkoittaa sitä, että mietit tarkkaan omia vahvuuksiasi ja heikkouksiasi. Missä olet hyvä? Mille alalle tai mihin tehtäviin pyrit? Mitkä ovat heikkoutesi? Mitä voisit kehittää edelleen, ja miten? Pohtimalla näitä kysymyksiä pistät tuotantoketjun pyörät pyörimään, ja saat kehitettyä tuotteestasi eli itsestäsi mahdollisimman kilpailukykyisen.

Kilpailukykyinen tuote ei tietenkään riitä, sillä työmarkkinat ovat kyllästetty kilpailukykyisillä hakijoilla. Täytyy siis myös osata markkinoida ja myydä itseään erottuakseen joukosta. Markkinoinnilla tarkoitan tässä tilanteessa tietysti juuri CV:n ja työhakemukseen liittyvää työnhakua, ja myynnillä työhaastattelua. Kukaan ei ole seppä syntyessään, ja näitä taitoja voi ja kannattaa kehittää jatkuvasti, sillä niitä tarvitaan useimmissa työpaikoissa päivittäisessä työelämässä myös työpaikan varmistuttua.

Kehitä itseäsi työnhakijana

Suurin oivallus työnhakijana on minulle vuosien mittaan ollut se, että CV:n ja työhakemuksen ei tarvitse olla A4-kokoinen, byrokraattisella kapulakielellä kirjoitettu mustavalkoinen lista faktoja. Luovan alan ammattilaisena minulle on ollut suuri helpotus murtautua ulos kaavojen kangistamasta ajattelusta siitä, millaiselta työhakemuksen tulee näyttää, haista tai maistua, ja yllättäen tämä oivallus on tuonut minulle motivaatiota ja inspiraatiota kehittyä työnhakijana eri tavoin.

Olen vuosien saatossa kirjoittanut lukuisia työhakemuksia tiettyä kaavaa käyttäen ja viilannut ansioluetteloani täydelliseksi. Vasta viime aikoina olen ymmärtänyt eri blogeja lukiessani, että erottuakseen massasta edukseen sekä työhakemus että CV tulisi kirjoittaa yksilöllisesti jokaista työpaikkaa ajatellen. Tämä voi joillekin aluksi tuntua ahdistavalta ajatukselta. Pitääkö minun todella kirjoittaa hakemus ja CV joka kerta uusiksi? Sehän vaatii valtavasti työtä ja ponnisteluja!

Itsensä kehittäminen vaatii työtä, olipa kyse sitten unelmaduunin hankkimisesta, urapolulla etenemisestä, tai opiskelusta. Toisinaan pelkästään oikeanlaisen asenteen saavuttaminen vaatii ponnistuksia itsekehityksen suhteen, sillä useimmiten omaksumme tietynlaisen tavan ajatella asioita kasvaessamme. Näistä ajattelumalleista on joskus vaikea kasvaa ulos, mutta kaikki on mahdollista, jos motiivit ja motivaatio ovat kohdallaan.

Tämä on ensimmäinen artikkeli työnhakuun liittyvästä artikkelisarjasta. Seuraavassa artikkelissa käsittelemme CV:n eri curriculum vitaen kirjoittamista.

WP_20181029_003

Ohjaamo auttaa elämässä eteenpäin

Raahessa on alkanut kaupungin, koulutusyhtymän ja hyvinvointikuntayhtymän yhteinen Ohjaamo-hanke, mutta mikä Ohjaamo oikeastaan on?

Se on sellainen palvelupiste, josta saa neuvoja ja ohjausta. Sen tavoitteena on matalan kynnyksen palvelu. Voidaan puhua esimerkiksi koulutuksen ja työn ohjauksesta, Leila Riihijärvi kertoo.

Kuulostaa mielenkiintoiselta. Mitä kaikkea Ohjaamo pitää sisällään?

Raahen Ohjaamo tarjoaa laajalla skaalalla palveluita, kuten esimerkiksi opinto-ohjausta, asumisneuvontaa ja ylipäätään terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä juttuja. Koetetaan neuvoa nuoria mahdollisimman laajalla skaalalla, oli ongelma mikä tahansa. Ikäskaala on 15 – 30 vuotta, Jaana Hautamäki valottaa.

Mitkä sitten ovat Ohjaamon tavoitteet?

Hankkeessa on tavoitteena koulutukseen ohjaus, työpaikkojen löytäminen sekä nuorten yleisen hyvinvoinnin parantaminen. Ja myös syrjäytymisen ehkäisy. Jos ei ole löytynyt jatkopolkua, niin koetetaan löytää sellaisia, Jaana kertoo.

WP_20180522_001

Jos on esimerkiksi ongelmia asumisessa tai terveyden kanssa, niin silloin työllistyminen ei olekaan päällimmäisenä asiana vaan kokonaisvaltainen hyvinvointi. Sitä kautta sitten lähdetään miettimään jatkopolkua, Leila säestää.

Mitkä ovat Leilan ja Jaanan roolit Ohjaamossa? Annetaanpa heidän itsensä kertoa tarkemmin.

Minulla on hyvin selkeä rooli, eli työllistymisasiat ja syrjäytymisen ehkäisy. Ja tietenkin sellainen työvalmennuksellinen ote. Asiakkaan kanssa lähdetään siitä, mikä on sen hetkinen elämäntilanne ja onko pääpaino työllistyminen vai lähdetäänkö miettimään muita vaihtoehtoja. Työvalmennus on sitä, että katsotaan kokonaisuutta ennen kaikkea, Leila sanoo.

WP_20180522_002

Minun rooli onkin vähän vaikeampi selittää. Minä olen enemmän tämmöinen jokapaikanhöylä. Ollaan saatu rahoitus, jossa on monta eri toimijaa. Minä koetan pitää porukat kasassa ja kertoa mikä on kenenkin rooli. Meillä täytyy myös olla yhteiset suunnitelmat ja tavoitteet ja että hankehallinnollisesti edetään oikein. Tähän saakka kaikki on onnistunut hyvin, Jaana kertoo.

Ohjaamon kaltaisissa hankkeissa tärkeintä on kyky tehdä yhteistyötä verkostossa. Myös Raahessa on saatu kiitettävästi mukaan ulkopuolisia tahoja auttamaan nuorten ongelmissa. Raahen ohjaamon palvelupiste käynnistyy elokuussa entisissä verotoimiston tiloissa.

Ohjaamolla on useita yhteistyökumppaneita. Ohjaamon hanketoteutusryhmään kuuluvat kaupunki sekä hyvinvointi- ja koulutuskuntayhtymä. Lisäksi meillä on oma asumisneuvoja Raahen seudun asuntosäätiön ja Kiinteistö Oy Kummatin palveluksessa. Kela on myös ulkopuolinen yhteistyökumppanimme. Koetamme koko ajan laajentaa verkostoa, että voisimme vastata nuorten tarpeisiin. Ja esimerkiksi ostopalveluita, kuten järjestyksenvalvojakoulutusta voidaan ostaa ulkopuolelta, Jaana kiittelee.

Kaikki lähtee asiakaslähtöisyydestä ja siitä, että palvellaan asiakasta hänen tarpeidensa mukaan, Leila kertoo.

Mikä sitten on Ohjaamon tavoite tulevaisuuden suhteen?

Tavoitteena olisi, että saataisiin lähtölaukaus pysyvälle toiminnalle. Tällaista palvelua tarvitaan jatkossakin, ja se on tärkeää. Oulussa ja muuallakin on nähty, että Ohjaamon kaltaisella toiminnalla on todella tärkeä rooli, Leila kertoo.

Suomessa on 50 Ohjaamoa. Muista Ohjaamoista poiketen meidän toimintamme pohjaa olemassa oleviin palveluihin ja työntekijöihin. Tavoitteena on, että toiminta vakiintuisi ja jatkuisi myös hankkeen päätyttyä. Nuoren avuntarve ei katoa hankkeen päättymisen jälkeenkään. Ja toivottavasti hankkeen aikana huomataan että tätä kannattaa jatkaa, Jaana päättää.

Kirjoittajana Jani