Avainsana-arkisto: raahen kampus

Hyvä alku Raahessa on kulttuurien kultakaivos

Suuntaan lokakuisena aamuna harmaan maiseman halki Seminaarin pihan yli entisen Pitkänkarin koulun rakennukseen. Toisessa kerroksessa toimii Hyvä alku Raahessa -hanke, joka tarjoaa kohtaamispaikan, ohjausta ja tukea maahanmuuttajille. On alkamassa suomen kielen kerho, ja opettaja Viktoria kutsuu minut kuunteluoppilaaksi. Istahdan sohvalle seuraamaan ryhmän toimintaa.

Paikalle saapuu vajaa parikymmentä suomen kielen alkeiden opiskelijaa. He tulevat ympäri maailman, Venäjältä, Ukrainasta, Vietnamista, Kiinasta, Kosovosta, Somaliasta, Irakista ja Indonesiasta. Miltei kaikki paikalla olijat ovat tulleet Suomeen joko työ- tai perhesyistä, mutta hankkeen asiakkaisiin kuuluu myös paljon turvapaikanhakijoita.

Viktoria aloittaa tunnin tervehtimällä kerholaisia ja kyselemällä heiltä yksityiskohtaisesti päivämäärää eri ajan määreitä käyttäen.

“Mikä päivä tänään on? Mikä viikonpäivä tänään on? Mikä kuukausi tänään on? Mikä vuodenaika tänään on?”

Venäjältä kotoisin oleva opettaja on asunut Suomessa jo kaksikymmentä vuotta ja puhuu suomea natiivitasolla. Hänen opetustaan on kiehtovaa seurata. Viktoria käy suomen kielen kerholaisten kanssa läpi sanastoa ja kielioppia kunnes asettaa heille tehtävän kirjoittaa tarina itsestä. Tilaan laskeutuu keskittynyt hiljaisuus kun kerholaiset kirjoittavat tarinoitaan.

WP_20181016_006

“Pelaamme täällä paljon pelejä, ne ovat erityisen suosittuja.” Viktoria tuo eteeni esimerkkinä muutaman pelin. Kielikerholaiset kokoontuvat kahdesti viikossa, alkeita opiskellaan tiistaiaamuna ja edistyneemmät opiskelijat jatkavat heti perään tiistai-iltapäivänä.

“Alkeita opiskelevat kerholaiset ovat aloittaneet kurssilla elokuussa, suurin osa ei puhunut aluksi sanaakaan suomea.”

Seuraavaksi Viktoria pyytää kerholaisia lukemaan tarinansa ääneen, ja saan todeta kerholaisten huiman edistyksen. Jokainen osaa kertoa suomeksi itsestään, ja minulle selviää heidän nimensä, ikänsä, perhetaustansa, harrastuksensa ja kotimaansa. Tarinoissa on lämpöä ja huumoria.

“Minulla on ruskeat hiukset, kaksi silmää ja suu.” Eräs kerholaisista veistelee.

“Minä olen ollut 17-vuotias jo kohta 21 vuotta.” Toinen toteaa.

Suomen kielen opiskelun ei siis tarvitse olla jäykkää tai liian vakavaa. Kerhosta jää positiivinen fiilis, ja hyvillä mielin jatkan hankkeen ohjaajan Elsi Ylikuljun luo.

WP_20181016_008

“Kyllä tämä rikastuttaa omaa elämää.” Elsi toteaa heti kättelyssä. Yhdessä muiden hankkeen toimijoiden kanssa hänen tehtävänsä on koordinoida maahanmuuttajia tukevia tahoja.

“Tämä on matalan kynnyksen kohtaamispaikka, jossa asiakkaat voivat tulla aikaa varaamatta hakemaan neuvoja arjen asioihin. Meiltä voi kysyä mitä vaan, olemme antaneet apua pankkiasioinnista auton ostoon.”

Hyvä alku Raahessa lähti liikkeelle ennen näkemättömän suuren turvapaikanhakijoiden määrän saapuessa Raaheen vuonna 2016. Tavoitteena oli luoda maahanmuuttajille yhteiskunnallisia valmiuksia. Asiakasmäärät ja tavoitteet ovat ylittyneet reilusti, ja etenkin ohjaus ja neuvontapalvelut ovat olleet asiakkaiden suosiossa.

“Mielestäni on todella hienoa nähdä, miten menestyksekkäästi useat maahanmuuttajista ovat integroituneet suomalaiseen yhteiskuntaan. Erityisesti lämmittää nähdä miten asiakkaat ovat omalla yksilöllisellä polullaan päässeet eteenpäin ja löytäneet paikkansa yhteisössä.” Elsi iloitsee.

“Kohtauspaikan, vertaistuen ja erilaisten tapahtumien ansiosta olemme onnistuneet ehkäisemään syrjäytymistä ja lisäämään rohkeutta ja sosiaalisuutta.” Kertoo Anitta Ravaska, suomen kielen kerhon apuohjaaja.

“Toki vuorovaikutusta etenkin kantaväestön kanssa voisi olla enemmänkin, on olemassa myös niitä maahanmuuttajia, jotka eivät ole vielä ystävystyneet paikallisten kanssa.” Elsi jatkaa.

Kolmivuotinen hanke on pian tulossa tiensä päähän, ja jatkoa on jo valmisteltu. Kysyntää on, sillä kansainvälistyminen näkyy selkeästi Raahen katukuvassa, ja on kaikkien etu, että maahanmuuttajat oppivat suomea ja integroituvat sulavasti raahelaiseen yhteisöön ja suomalaiseen yhteiskuntaan. Vapaaehtoisille toimijoille on edelleen tilaa hankkeen puitteissa, joten jos vaikkapa ystäväperhetoiminta tai rooli suomen kielen kerhon apurina kiinnostaa, voit ottaa yhteyttä Elsiin ja kysellä lisätietoja.

Hyvä Alku Raahessa
Rantakatu 5B, 2krs
Raahe

Elsi Ylikulju
elsi.ylikulju@raahe.fi
040 1356945

Vihernikkareiden pajoilla maanläheistä toimintaa

Kaupungista vanhalle Seminaarille tultaessa ensimmäisenä vastassa on vasemmalle aukeava piha, jonka piirissä voi usein päiväsaikaan nähdä pirteän oloista porukkaa puuhailemassa. Pihan piiriin kuuluvissa rakennuksissa toimii Vihernikkarit, eli Raahen Kaupungin Hanketoiminta ja kehittämisen yksikön puutarha ja luontopaja. Kävin tapaamassa Vihernikkareiden toista ohjaajaa Seija Takaloa ja kyselemässä pajan historiaa ja kuulumisia.

Vihernikkareiden vaatimattomasta toimistorakennuksesta on kulku puutarhan kasvihuoneelle. Kävelen sisään lasitettuun tilaan, josta vastaan tulvii valoa, lämpöä ja erilaisia kasveja notkuvia pöytiä.

WP_20181009_007

“Pelargoniat ja kannat on tuotu tänne talvehtimaan. Kannat etenkin nauttivat viime kesän lämmöstä.” Seija kertoo esitellessään minulle edelleen upeassa tulipunaisessa kukassa helottavaa kasvia. “Tällä on valtavat juuret. Leikkelemme ne osiin, niistä kasvaa uusia kasveja.”

Kaupungin kukkakoristeet siis valmistetaan pääasiassa Vihernikkareiden puutarhalla. Pajan tehtäviin kuuluu paljon muutakin, juuri nyt osa porukasta on sairaalalla syyskukkia ja parvekekukkia istuttamassa. Toimiston pöydällä lepää kaksi roosanauhoin koristettua kimppua, ne ovat tilauksesta Raatihuoneella pidettävään tilaisuuteen valmistettuja. Asetelmia ja kimppuja tehdään myös muun muassa häihin ja hautajaisiin.

WP_20181009_003

“Seminaarin arboretumiin on tänä vuonna istutettu yksityisten ja Rotareiden tukemana lähes 70 puuta, ja istutusprojekti jatkuu ensi vuonna.” Seija kertoo vanhaa Seminaaria ympäröivästä puistoalueesta.

Luontopajan puolella taas on mahdollista nikkaroida kaikenlaista. Pajalla tehdään erilaisia korjaustöitä, juuri nyt on käynnissä Iso-Kraaselin luotsimajan portaikon viimeistely. Osa tiimistä on työn touhussa saaressa yhteistyökumppanina toimivan Raahen Meriseuran matkassa.

WP_20181009_010

Tiivistä yhteistyötä tehdään myös kaupungin teknisen puolen kanssa. Muun muassa Pitkänkarin koulun yhteydessä toimivan ulkoilmaeskarin vuokraama kota on toteutettu pajalaisten voimin. Yksi luontopajan tärkeimpiä vastuualueita on luontopolkujen kunnossapito, myös lähikuntien luontopoluille on toteutettu muun muassa kylttejä verstaalla nikkaroiden. Pajalaiset huolehtivat myös ampumaratojen siistimisestä, sekä Raahen saaristojen kunnossapidosta.

Luontopajan takaosasta löydän työn touhusta eksoottisen pajalaisen, amerikkalaisen Aaron Hilmersin, joka parhaillaan maalaa tilaustyöksi valmistuvaa peiliä.

“Tulin Suomeen vaimoni takia, olen naimisissa suomalaisen naisen kanssa. Pajalla työskentely on mahtavaa, saan tehdä taidetta. Molemmat vanhempani ovat taiteilijoita.”

WP_20181009_014

Vihernikkareille on mahdollista hakea työharjoitteluun tai kuntouttavaan työtoimintaan. Puutarhalla voi harjoitella kukka-asetelmien ja -kimppujen tekemistä, kassakoneen käyttöä, tai opiskella alan kirjallisuutta. Luontopajalla taas toteutetaan erilaisia kunnostustöitä ja kaupungin virkistysalueen kunnossapitoa.

WP_20181009_006

Haluatko pajalaiseksi? Ota yhteyttä ohjaajiin:

Vihernikkarit
Seija Takalo
Puh. 040 830 3163 (puutarha)

Vihernikkarit
Aki Leppälä
Puh. 040 130 3887 (luontopaja)

Yksi Hanketoiminta ja kehittäminen -yksikön työpajoista on Toimistopaja, jossa työharjoittelijat pystyvät syventymään toimistotyöpuoleen tai markkinointiin. Kysyimme elokuun alussa aloittaneelta Susannalta millaisia kokemuksia hänellä on työharjoittelusta yksikössämme ja mitä uusia taitoja hänellä on pajajaksosta tarttunut mukaan.

Millaista on ollut olla työharjoittelussa Hanketoiminta ja kehittäminen -yksikössä?

Hanketoiminta ja kehittäminen -yksikössä on ollut mielenkiintoista työskennellä. Olen saanut tehdä paljon erilaisia oman mielenkiinnon mukaisia tehtäviä. Olen pajalla kolmena päivänä viikossa. Tyypillinen työtoimintapäiväni alkaa klo 8 ja päättyy klo 13.

Millaisiin projekteihin olet päässyt mukaan?

Osallistuin Raahen Pimiät -tapahtuman suunnitteluun ja toteuttamiseen elo-syyskuun vaihteessa. Pääsin mm. tekemään kävijäkyselyä ja osallistumaan suositun Kiiltomatosuunnistuksen toteuttamiseen.

Tällä hetkellä työstän ensi vuoden Pooki Flakkaa – Raahen Meripäivät -tapahtumaa.

Mitä uusia taitoja olet oppinut?

Olen päässyt syventämään toimistotyössä käytettävien ohjelmien ja sovellusten osaamistani. Lisäksi olen mm. harjoitellut kyselylomakkeiden tekoa Google Formsin avulla sekä tehnyt esitteitä Canvalla.

Oletko saanut uusia eväitä työnhakuun?

Kyllä, olen saanut. Olen päivittänyt CV:n ja tehnyt siitä visuaalisesti erottuvan ja omannäköisen version. Lisäksi olen tutustunut työnhaun mahdollisuuksiin LinkedIn -palvelussa luomalla sinne ajantasaisen profiilin.

Millainen työympäristö mielestäsi on?

Työympäristö on rento ja yhteisöllinen. Täällä kannustetaan kehittämään osaamista omissa mielenkiinnon kohteissa. Samalla pääsee tutustumaan myös asioihin, jotka eivät ole itselle entuudestaan tuttuja.

Työympäristö on rento ja yhteisöllinen

– Susanna, toimistopajalainen

Mitä terveisiä haluaisit lähettää blogimme lukijoille?

Kannattaa tulla tutustumaan Hanketoiminnan ja kehittämisen monipuoliseen toimintaan. Tule löytämään oma vahvuutesi!

Hanketoiminnan ja kehittämisen Toimistopajalla on vapaita paikkoja toimistotyössä ja markkinointitiimissä. Jos olet työtön, ota selvää te-toimistosta mahdollisuudestasi päästä kuntouttavaan työtoimintaan.

Ota rohkeasti yhteyttä pajan ohjaajiin pirauttamalla tai vaikka lähettämällä viestiä WhatsAppin kautta, kun olet saanut luvan te-toimistolta!

Tarmo Somero
p. 040 130 3885
tarmo.somero@raahe.fi

Pirjo Isorinne
p. 040 130 3881
pirjo.isorinne@raahe.fi

Estradin valtaa…

.. markkinointipaja!

Kaikki ne somepäivitykset, mainokset ja sen sellaiset, jotka näkevät päivänvalon, kulkevat ensin pimeän tunnelin läpi, joka myös markkinointitiiminä tunnetaan. Prosessi käsittää paljon hommaa: kuvien ottamista ja tarvittaessa muokkaamista, tekstin suunnitteltua ja hienosäätöä, sekä mielipiteiden vaihtoa, ennen kuin siirrytään viimeiseen silaukseen ja sitä myötä julkaisemiseen.

Markkinointipajalla pääsee seuraamaan (arvatenkin) markkinointia, sekä tekemään sitä tietenkin itse. Hommia löytyy monenlaiseen makuun: somen ja blogin päivittelyä, kampanjoiden suunnittelua, tapahtumasuunnittelua ja toteutusta ja niin edelleen.

dav
Tarpeen vaatiessa mm. askartelu on mahdollista, mikäli on kätevä käsistään!

Muuan harjoittelijamme haastatteli kahta markkinointipajalaista. He kertoivat, mitä tekevät ja millaista täällä on työskennellä. Puheenvuoro siirtyköön heille!

Sitä sun tätä, tarpeen mukaan

Tämän vuoden tammikuussa jengiin liittynyt Saara, koulutukseltaan merkonomi, hommailee tarvittaessa muutakin kuin markkinointia. Pääosin Saaran voi löytää koneen äärestä (tällä hetkellä työn alla on blogiteksti, eli hän on blogitonttu numero 2), mutta joskus kyseinen yksilö hääräilee myös alakerran kahvilassa auttelemassa.

Molemmat vaihtoehdot ovat mieluisia, ja kahvilahommat tuovat vaihtelua koneella istumiseen. Saaran haaveina on yrittäminen, ja täältä saa kokemusta niin markkinoinnista kuin asiakaspalvelusta.

dav

Eväiden hankkimista omaa yritystä varten

Saaran tapaan tammikuussa pajalle tullut Jani haaveilee omasta yritystoiminnasta. Tieto alaa kohtaan on syventynyt roimasti ja työ on ollut mielekästä.

Janin toimeenkuvaan kuuluu luonnollisesti markkinoinnin suunnitteleminen. Tämänhetkinen päähomma on Raahen Pimiöiden (entiseltä nimeltä Pekan Pimiät) markkinointisuunnitelman miettiminen. Lisäksi Jani päivittelee tarpeen mukaan somea, ja on tehnyt avuksi julkaisukalenterin.

sdr
Herra itse työn touhussa. Alakulmaan osui Pirjo-ohjaajan käsi.

Pajatoiminta voi olla myös ponnahduslautana työpaikkaan! Meiltä on neljä pajalaista saanut töitä tämän vuoden puolella, ja autamme työnhaussa ja oman osaamisen kartuttamisessa.

Mikäli olet kiinnostunut tulemaan kokeilemaan tämän alan hommia, tai sinulla on aiempaa kokemusta ja haluat ylläpitää osaamista, ota yhteyttä ohjaajaan Pirjo Isorinteeseen! Puh. 040 130 3881 tai sähköpostilla: pirjo.isorinne@raahe.fi

Kirjoittanut Sara