Avainsana-arkisto: Raahe

Tuleva vuosi on täynnä tapahtumia

Raahe on viimeisen vuosikymmenen ajan kasvanut nopeasti hiljaisesta rantakaupungista kiinnostavien, lapsiystävällisten tapahtumien keskukseksi. Vuosi 2018 oli Hanketoiminta ja kehittämisen yksikölle ennätyksellinen tapahtumien yleisömäärien ja sosiaalisen median kävijälukujen osalta. Tapahtumien kävijöiden ja sosiaalisen median seuraajien palaute on meille tärkeää, jotta voimme kehittää toimintaamme ja tapahtumia edelleen.

Tulevana vuonna 2019 Hanketoiminta ja kehittämisen yksikkö jatkaa työskentelyä tapahtumien parissa. Vuoden ensimmäinen tempaus on helmikuussa järjestettävä Puluvärkki ICE potkukelkkakilpailu ja hyväntekeväisyyshaasteviesti, joka tuskin jättää ketään kylmäksi.

Keväällä kampuksen valtaa toukokuussa järjestettävä Siivouspäivä kirpputoritapahtuma, jolloin kaupunkilaisilla on mahdollisuus osallistua tapahtumaan ja tuoda kaikki ylimääräiset, siistit ja hyväkuntoiset kimpsut ja kampsut kampukselle myytäväksi.

Heinäkuussa järjestetään muutaman vuoden aikana suursuosion saavuttanut Pooki Flakkaa – Raahen Meripäivät, joka on purjelaiva-aikakauden Raahea henkivä suolaisen merituulen ja tervan tuoksuinen kaupunkitapahtuma.

Elokuussa on vuoden toinen mahdollisuus kirppistellä Siivouspäivän merkeissä kampuksella, ja elokuun lopussa iltojen pikku hiljaa pidentyessä markkinahumu valtaa kaupungin Raahen Pimiöiden myötä. Museonrannan viheriölle levittyy aito pohjalainen basaari rompetorin muodossa.

Tervetuloa mukaan seuraamaan ja ottamaan osaa raahelaisten ouvosti houkuttelevien tapahtumien tuotantoon ja toteutukseen. Aina ei tarvitse olla kotonakuuhkaaja, sillä tärkein tekijä tapahtumissamme olet sinä, rakas lukijamme. Tuu mukkaan!

2019_Vaikuta_tapahtumissa-page-001

Työnoste Raahe edistää maahanmuuttajien työllistymistä

”Raahe on sopivan kokoinen, simppeli paikkakunta. Tänne on helppo tulla, ja täältä on helppo lähteä eteenpäin. Työnantajien ja yritystahojen hyvät kokemukset hankkeesta ovat saaneet sanan kiirimään.” Näillä sanoilla Birgitta Lahti, Työnoste Raahe -hankeen johtaja kuvaa Raahen suosiota maahanmuuttajien työllistymiseen liittyvän hankkeen puitteissa. Elokuussa 2017 käynnistetty hanke on ylittänyt kaikki ennakko-odotukset miltei kaksinkertaisesti, ja kysyntää riittää edelleen.

“Alunperin tavoitteenamme oli auttaa 75 maahanmuuttajaa löytämään työ- tai opiskelupaikka. Tähän mennessä olemme palvelleet jo 140 asiakasta. Olemme onnistuneesti kirjanneet ulos 30 asiakasta opiskelujen myötä ja 40 työllistymisen ansiosta.” Hanke onkin otettu innokkasti vastaan niin kansainvälisen asiakaskunnan kuin paikallisten työnantajienkin keskuudessa. Kysyntää riittää myös ulkopaikkakuntalaisilta.

“Puheluita tulee Kemistä ja Oulusta saakka, ja meille on saapunut asiakkaita Kajaanista ja Helsingistä asti kyselemään töitä. Asiakkaamme ovat sopeutuvaisia ja halukkaita muuttamaan työn perässä. Rajallisten resurssien takia voimme kuitenkin tällä hetkellä palvella vain Raahen ja lähialueen asiakkaita.”

Vastaavia hankkeita on Suomessa muitakin, mutta jostain syystä Raahen malli toimii erityisen hyvin, siitä kertovat korkeat asiakasmäärät ja työllistymistilastot. Hanke jatkuu vuoden 2019 loppuun saakka, ja tulevan vuoden tavoitteisiin kuuluu muun muassa sisältöjen kehitys sekä hankkeen toiminnan ja yritysyhteistyön mallinnus näkyväksi. Näin hankkeen malli saadaan hyödynnettyä myös valtakunnallisella tasolla.

“Tämä palvelee kaikkia, niin maahanmuuttajia kuin työnantajiakin. Yhteistyökumppaneihimme kuuluvat muun muassa oppilaitokset sekä laaja viranomaisverkosto. Teemme työnteko-oikeuksien tarkastuksia työnantajien puolesta ja kartoitamme työpaikkoja selvittäen mitä edellytyksiä työnantaja toivoo työntekijältä esimerkiksi työhön perehdytyksen osalta. Asiakkaiden puolelta puolestaan kartoitamme heidän osaamistaan, kokemustaan ja toiveita siitä, millaista työtä he haluaisivat tehdä. Ohjaamme asiakkaitamme tarpeen tullen myös muihin palveluihin, esimerkiksi suomen kielen opiskeluihin, mikäli kielitaito ei riitä työelämään. Olemme järjestäneet myös muun muassa työturvallisuuskoulutusta, ammattisanastokoulutuksia, sekä verkkokursseja. Meillä on myös aktori-mentori toimintaa, jolla pyritään edistämään yksilöllistä työllistymistä ja kannustetaan yritystoimintaan.”

Suurimmiksi haasteiksi ovat osoittautuneet suomen kielen vähäiset taidot sekä koulutuksen ja työkokemuksen puuttuminen. “Suomen kielen taito askarruttaa työnantajia eniten, sillä se vaikuttaa erityisesti työhön perehdyttämiseen, kommunikaatioon ongelmatilanteissa sekä työturvallisuuden osalta.”

Hankkeen yhteiskunnallista merkitystä ei myöskään käy kiistäminen, sillä jokainen työllistetty tai opiskelupaikan saanut maahanmuuttaja tarkoittaa kustannusten vähenemistä. Lahti pitää hankkeen menestystarinoina asiakkaita, jotka ovat pisimmillään vuosia rämpineet eräänlaisessä yhdistystoiminnan ja kuntouttavan työtoiminnan suossa oleskeluluvan saatuaan. Hankkeen myötä he ovat onnistuneet löytämään suuntaa opiskeluun liittyen sekä itsevarmuutta lähestyä työnantajia itse, ja päätyneet tätä kautta joko opiskelemaan tai työelämään. Yritykset puolestaan saavat osaavaa ja motivoitunutta työvoimaa, ja monikulttuurisuus lisääntyy, rikastuttaen suomalaista yhteiskuntaa. 

Työnoste Raahe hankkeen toimitilat sijaitsevat Pitkänkarin koululla Hyvä alku Raahessa -hankkeen toimitilojen yhteydessä. Toistaiseksi hanke on saanut jatkaa toimintaansa ilman vastustusta, ja vastaanotto on ollut yleisesti ottaen erittäin positiivinen.

Hyvä alku Raahessa on kulttuurien kultakaivos

Suuntaan lokakuisena aamuna harmaan maiseman halki Seminaarin pihan yli entisen Pitkänkarin koulun rakennukseen. Toisessa kerroksessa toimii Hyvä alku Raahessa -hanke, joka tarjoaa kohtaamispaikan, ohjausta ja tukea maahanmuuttajille. On alkamassa suomen kielen kerho, ja opettaja Viktoria kutsuu minut kuunteluoppilaaksi. Istahdan sohvalle seuraamaan ryhmän toimintaa.

Paikalle saapuu vajaa parikymmentä suomen kielen alkeiden opiskelijaa. He tulevat ympäri maailman, Venäjältä, Ukrainasta, Vietnamista, Kiinasta, Kosovosta, Somaliasta, Irakista ja Indonesiasta. Miltei kaikki paikalla olijat ovat tulleet Suomeen joko työ- tai perhesyistä, mutta hankkeen asiakkaisiin kuuluu myös paljon turvapaikanhakijoita.

Viktoria aloittaa tunnin tervehtimällä kerholaisia ja kyselemällä heiltä yksityiskohtaisesti päivämäärää eri ajan määreitä käyttäen.

“Mikä päivä tänään on? Mikä viikonpäivä tänään on? Mikä kuukausi tänään on? Mikä vuodenaika tänään on?”

Venäjältä kotoisin oleva opettaja on asunut Suomessa jo kaksikymmentä vuotta ja puhuu suomea natiivitasolla. Hänen opetustaan on kiehtovaa seurata. Viktoria käy suomen kielen kerholaisten kanssa läpi sanastoa ja kielioppia kunnes asettaa heille tehtävän kirjoittaa tarina itsestä. Tilaan laskeutuu keskittynyt hiljaisuus kun kerholaiset kirjoittavat tarinoitaan.

WP_20181016_006

“Pelaamme täällä paljon pelejä, ne ovat erityisen suosittuja.” Viktoria tuo eteeni esimerkkinä muutaman pelin. Kielikerholaiset kokoontuvat kahdesti viikossa, alkeita opiskellaan tiistaiaamuna ja edistyneemmät opiskelijat jatkavat heti perään tiistai-iltapäivänä.

“Alkeita opiskelevat kerholaiset ovat aloittaneet kurssilla elokuussa, suurin osa ei puhunut aluksi sanaakaan suomea.”

Seuraavaksi Viktoria pyytää kerholaisia lukemaan tarinansa ääneen, ja saan todeta kerholaisten huiman edistyksen. Jokainen osaa kertoa suomeksi itsestään, ja minulle selviää heidän nimensä, ikänsä, perhetaustansa, harrastuksensa ja kotimaansa. Tarinoissa on lämpöä ja huumoria.

“Minulla on ruskeat hiukset, kaksi silmää ja suu.” Eräs kerholaisista veistelee.

“Minä olen ollut 17-vuotias jo kohta 21 vuotta.” Toinen toteaa.

Suomen kielen opiskelun ei siis tarvitse olla jäykkää tai liian vakavaa. Kerhosta jää positiivinen fiilis, ja hyvillä mielin jatkan hankkeen ohjaajan Elsi Ylikuljun luo.

WP_20181016_008

“Kyllä tämä rikastuttaa omaa elämää.” Elsi toteaa heti kättelyssä. Yhdessä muiden hankkeen toimijoiden kanssa hänen tehtävänsä on koordinoida maahanmuuttajia tukevia tahoja.

“Tämä on matalan kynnyksen kohtaamispaikka, jossa asiakkaat voivat tulla aikaa varaamatta hakemaan neuvoja arjen asioihin. Meiltä voi kysyä mitä vaan, olemme antaneet apua pankkiasioinnista auton ostoon.”

Hyvä alku Raahessa lähti liikkeelle ennen näkemättömän suuren turvapaikanhakijoiden määrän saapuessa Raaheen vuonna 2016. Tavoitteena oli luoda maahanmuuttajille yhteiskunnallisia valmiuksia. Asiakasmäärät ja tavoitteet ovat ylittyneet reilusti, ja etenkin ohjaus ja neuvontapalvelut ovat olleet asiakkaiden suosiossa.

“Mielestäni on todella hienoa nähdä, miten menestyksekkäästi useat maahanmuuttajista ovat integroituneet suomalaiseen yhteiskuntaan. Erityisesti lämmittää nähdä miten asiakkaat ovat omalla yksilöllisellä polullaan päässeet eteenpäin ja löytäneet paikkansa yhteisössä.” Elsi iloitsee.

“Kohtauspaikan, vertaistuen ja erilaisten tapahtumien ansiosta olemme onnistuneet ehkäisemään syrjäytymistä ja lisäämään rohkeutta ja sosiaalisuutta.” Kertoo Anitta Ravaska, suomen kielen kerhon apuohjaaja.

“Toki vuorovaikutusta etenkin kantaväestön kanssa voisi olla enemmänkin, on olemassa myös niitä maahanmuuttajia, jotka eivät ole vielä ystävystyneet paikallisten kanssa.” Elsi jatkaa.

Kolmivuotinen hanke on pian tulossa tiensä päähän, ja jatkoa on jo valmisteltu. Kysyntää on, sillä kansainvälistyminen näkyy selkeästi Raahen katukuvassa, ja on kaikkien etu, että maahanmuuttajat oppivat suomea ja integroituvat sulavasti raahelaiseen yhteisöön ja suomalaiseen yhteiskuntaan. Vapaaehtoisille toimijoille on edelleen tilaa hankkeen puitteissa, joten jos vaikkapa ystäväperhetoiminta tai rooli suomen kielen kerhon apurina kiinnostaa, voit ottaa yhteyttä Elsiin ja kysellä lisätietoja.

Hyvä Alku Raahessa
Rantakatu 5B, 2krs
Raahe

Elsi Ylikulju
elsi.ylikulju@raahe.fi
040 1356945

Raahe on harrastusaktiviteettien kaupunki

Hanketoiminnan blogisti inspiroitui tulevasta Puluvärkki ICE-tapahtumasta niin paljon, että päätti selvittää millaisia harrastusmahdollisuuksia Raahesta löytyy.

Raahesta löytyy paljon paikkoja, joissa voi harrastaa ulkoliikuntaa. Hiihtomajalla voi hiihtää ja laskea mäkeä, kuten jo nimestäkin voi päätellä. Hiihtomaja sijaitsee viiden kilometrin päässä Raahen keskustasta ja sinne pääsee virkistysreittiä pitkin hiihtämällä tai lenkkeillen.

Frisbeegolfista pitäville löytyy oma frisbeegolf-rata Ollinsaaresta. Radan pituus on kaksi kilometriä ja se sisältää 18 väylää. Rata sijaitsee jäähallin ja Koivuluodon urheilukentän välissä.

Jos taas haluaa pelata jalkapalloa, löytyy Raahesta siihen useita eri mahdollisuuksia, Koivuluodon urheilupuistossa on sekä tekonurmi että myös tavallinen nurmikenttä. Samoin Pattasten koululta löytyy nurmikenttä jalkapallon pelaamista varten. Kenttä on kooltaan 70 metriä pitkä ja 105 metriä leveä, samoin kuin Koivuluodon tekonurmi. 

Näiden lisäksi löytyy myös Pitkänkarin nurmikenttä sairaalan lähellä sekä Kuuselan kenttä Pattijoella. Myös Vihannin yleisurheilukentällä voi pelata jalkapalloa, ison nurmikentän lisäksi löytyy kaksi pienempää kenttää.

Jääurheilun harrastajille Raahesta löytyy erinomaiset mahdollisuudet. Raahesta löytyy jäähallin ja tekojään lisäksi viisi jääkiekkokaukaloa ja kuusi luistelukenttää. Tekojäitä löytyy lisäksi myös Pattasista, Saloisista, Alpuasta, Lasikankaalta, Vihannista, Lumimetsästä ja Lampinsaaresta. 

DSC_5747

Yleisurheilua harrastaville Koivuluodon urheilupuisto on suosittelemisen arvoinen paikka. Sieltä löytyy kahdeksan 400 metrin juoksurataa, kolme seiväshyppypaikkaa ja täysimittainen nurmikenttä.  Myös Pattasten urheilukentällä on kuusi 400 metrin juoksurataa ja nurmikenttä. Vihannin yleisurheilukentällä on kuusi 350 metrin juoksurataa ja täysimittainen nurmikenttä.

Pesäpallon harrastajat voivat käydä pelaamassa MiiluAreenalla, josta löytyy myös takakenttiä.

Raahesta löytyy myös kaksi tenniskenttää. Koivuluodossa on neljä massapintaista kenttää, jotka ovat varattavissa Raahen Verkkopalloseuran kautta. Pattasten kentällä on kolme asfalttipintaista kenttää, jotka pystyy varaamaan paikan päältä henkilökunnan kautta. Vihannin yleisurheilukentän läheltä löytyy myös tenniskenttä, joka on vapaasti käytettävissä. Lampinsaaren kenttä sijaitsee keskellä kylää.

Rullalautailun harrastajille löytyy Skeittiparkki Ollinsaaresta. Rata sijaitsee Koivuluodon urheilualueella jäähallin pohjoispuolella. Parkissa voi harrastaa myös pyöräilyä sekä scoottausta eli temppupotkulautailua. Aluetta voi käyttää vapaasti.

Kuntokeidas Vesipekassa on monipuoliset mahdollisuudet esimerkiksi uinnille, tennikselle, keilailulle, sulkapallolle ja salibandylle. Lisäksi Vesipekasta löytyy myös kuntosali.

Arina Areenassa voi pelata jalkapalloa tekonurmella ympäri vuoden. Arina Areena sopii myös hyvin yleisurheiluun, pesäpalloon sekä jalkapallon pelaamiseen.

DSC_5745

Raahen liikuntahallista löytyy monipuoliset mahdollisuudet eri lajien harrastamiseen. Salista löytyy kolme kenttää, jossa voi pelata esimerkiksi lentopalloa, koripalloa, sulkapalloa, käsipalloa, futsalia ja salibandya. Liikuntahallissa on myös tilat kuntoilulle ja voimistelulle, kuten rekkitangot, balettiluokka, käsinojapuut ja renkaat. Yleisurheilijoille löytyy 60 metrin juoksusuora, pituushyppypaikka, seiväshyppypaikka sekä harjoituspaikat kiekolle, kuulalle, keihäälle ja moukarille.

Urheilutalo Raahelassa voi harrastaa esimerkiksi nyrkkeilyä, itsepuolustuslajeja (judo, karate, taekwondo) ja painia. Raahelassa on myös kuntosali, joka on avoinna kaikille.

Raahen monipuolisista harrastusaktiviteeteista kannattaa siis ottaa kaikki irti!

Yksi Hanketoiminta ja kehittäminen -yksikön työpajoista on Toimistopaja, jossa työharjoittelijat pystyvät syventymään toimistotyöpuoleen tai markkinointiin. Kysyimme elokuun alussa aloittaneelta Susannalta millaisia kokemuksia hänellä on työharjoittelusta yksikössämme ja mitä uusia taitoja hänellä on pajajaksosta tarttunut mukaan.

Millaista on ollut olla työharjoittelussa Hanketoiminta ja kehittäminen -yksikössä?

Hanketoiminta ja kehittäminen -yksikössä on ollut mielenkiintoista työskennellä. Olen saanut tehdä paljon erilaisia oman mielenkiinnon mukaisia tehtäviä. Olen pajalla kolmena päivänä viikossa. Tyypillinen työtoimintapäiväni alkaa klo 8 ja päättyy klo 13.

Millaisiin projekteihin olet päässyt mukaan?

Osallistuin Raahen Pimiät -tapahtuman suunnitteluun ja toteuttamiseen elo-syyskuun vaihteessa. Pääsin mm. tekemään kävijäkyselyä ja osallistumaan suositun Kiiltomatosuunnistuksen toteuttamiseen.

Tällä hetkellä työstän ensi vuoden Pooki Flakkaa – Raahen Meripäivät -tapahtumaa.

Mitä uusia taitoja olet oppinut?

Olen päässyt syventämään toimistotyössä käytettävien ohjelmien ja sovellusten osaamistani. Lisäksi olen mm. harjoitellut kyselylomakkeiden tekoa Google Formsin avulla sekä tehnyt esitteitä Canvalla.

Oletko saanut uusia eväitä työnhakuun?

Kyllä, olen saanut. Olen päivittänyt CV:n ja tehnyt siitä visuaalisesti erottuvan ja omannäköisen version. Lisäksi olen tutustunut työnhaun mahdollisuuksiin LinkedIn -palvelussa luomalla sinne ajantasaisen profiilin.

Millainen työympäristö mielestäsi on?

Työympäristö on rento ja yhteisöllinen. Täällä kannustetaan kehittämään osaamista omissa mielenkiinnon kohteissa. Samalla pääsee tutustumaan myös asioihin, jotka eivät ole itselle entuudestaan tuttuja.

Työympäristö on rento ja yhteisöllinen

– Susanna, toimistopajalainen

Mitä terveisiä haluaisit lähettää blogimme lukijoille?

Kannattaa tulla tutustumaan Hanketoiminnan ja kehittämisen monipuoliseen toimintaan. Tule löytämään oma vahvuutesi!

Hanketoiminnan ja kehittämisen Toimistopajalla on vapaita paikkoja toimistotyössä ja markkinointitiimissä. Jos olet työtön, ota selvää te-toimistosta mahdollisuudestasi päästä kuntouttavaan työtoimintaan.

Ota rohkeasti yhteyttä pajan ohjaajiin pirauttamalla tai vaikka lähettämällä viestiä WhatsAppin kautta, kun olet saanut luvan te-toimistolta!

Tarmo Somero
p. 040 130 3885
tarmo.somero@raahe.fi

Pirjo Isorinne
p. 040 130 3881
pirjo.isorinne@raahe.fi

Kehonkielen Taituri -kurssilta oppeja itsevarmaan esiintymiseen

Oletko koskaan miettinyt, miten jotkut ihmiset vaikuttavat niin itsevarmoilta tilanteessa kuin tilanteessa, vaikka olisivatkin täysin oman mukavuusalueensa ulkopuolella? Entäpä ne ihmiset, jotka onnistuvat työhaastatteluissa tai neuvotteluissa vaikka jännittäisivät hirveästi? Näitä tilanteita tulee kaikille meille eteen jatkuvasti, mutta toiset ihmiset tuntuvat selviytyvän niistä kuin ne olisivat maailman luonnollisin asia. Jollain lailla ne ovatkin, sillä haasteita ja esteitä tulee jokaiselle meille vastaan koko ajan, mutta omalla asenteellamme ja käytöksellämme pystymme vaikuttamaan siihen, miten ne kohdataan ja millaiset ovat niiden lopputulokset.

Cuddy-DilbertCartoon

Näihin haastaviin, ja muihinkin, tilanteisiin saimme oppia Petri Kassisen Kehonkielen Taituri -kurssilla. Kurssi pidettiin Raahessa Langin Kauppahuoneen upeassa restauroidussa miljöössä. Paikalle oli saapunut parikymmentä innokasta oppilasta, ja alkuesittelyjen jälkeen kävi ilmi, että vaikka jokaisella oli todella erilainen tausta, tuntui kaikille olevan yhteistä avoin ja myönteinen asenne. Se on hyvä lähtökohta lähteä muuttamaan niitä seikkoja omassa olemuksessa, jotka voivat luoda haasteista vaikeampia epämukavissa tilanteissa.

Kuvittele, että on maanantaiaamu. Flunssakausi jyllää ja olo on hiukan väsynyt, alavireinen. Kömmit kolmannen torkkuäänen jälkeen ylös sängystä ja raahaudut raskaasti huokaillen kylpyhuoneeseen. Peilistä sinua katsoo mörkö, jolla on takkuinen tukka ja tummat silmänaluset. Peilikuva ei paljon naurata, kahden tunnin kuluttua pitäisi olla parhaimmillaan työhaastattelussa elämäsi suurinta mahdollisuutta metsästämässä. Pala nousee kurkkuun ja jännitys puristaa vatsaa. Samassa muistat voima-asennot. Pään päälle syttyy hehkulamppu, enkelikuoro alkaa laulaa Hallelujaa. Kuin itsestään selkäsi suoristuu ja ryhti paranee, käsivarret nousevat kohti kattoa kuin sieltä tipahtaisi kohta jättimäinen rantapallo. Leuka kohoaa, silmiin syttyy pilke, etkä voi muuta kuin hymyillä muutokselle, jonka huomaat peilistä. Olo tuntuu heti paljon itsevarmemmalta, ja tanssahdellen suuntaat keittiöön keittelemään kahvia.

power-posesblogheader-640x210

 

Nelituntisen kurssin aikana ehdimme oppia mitä ovat voima-asennot. Voima-asennoiksi kutsutaan vartalon asentoja, joista huokuu itsevarmuus, itseluottamus, ja joissakin tapauksissa myös ehkä dominanssi. Edellä mainitussa esimerkissä kerroin, miten voima-asentoja voi käyttää vaikka päivittäin kohottamaan oma sisäinen voima tai mieliala jo heti aamusta positiivisempiin sfääreihin. Voima-asentoja käyttämällä viestität toisille ihmisille, että olet tilanteen herra (tai rouva). Voima-asennot voivat auttaa nostattamaan mielialaa ja luomaan itsevarmuutta tilanteissa, joissa täytyy esiintyä vakuuttavasti, esimerkiksi  työhaastattelussa tai vaikkapa puhetta tai PowerPoint-esitystä pitäessä.

Langin Kauppahuoneella päivä sujui rattoisasti. Hymyjä, nauruja, nyökytyksiä ja itsevarmoja esiintymisiä yleisön edessä riitti. Vaikka voima-asennot tai NLP olisivatkin olleet jo ennestään tuttuja työkaluja, jäi jokaiselle takataskuun varmasti jotain uutta. Hanketoiminnan ja kehittämisen toimistopajalla onkin nyökytelty kurssin jälkeen harva se päivä myönteisen yhteishengen luomiseksi, ja voima-asennot ovat olleet aktiivisesti keskustelun aiheena. Tiimin itsevarmuus on kasvanut silmissä.

Huomio! Seminaarin kampuksella lisää kehonkielen taitoja työhaastatteluun torstaina 20.9. klo 9:30 – 11:30. Koulutus tapahtuu meidän oman NLP-valmentajan Pirjon toimesta neuvotteluhuoneessa kampuksen 7A-rakennuksen 3. kerroksessa. Tervetuloa!

tes210815_p39_power01

Petri Kassinen on kokenut NLP-kouluttaja. NLP tulee sanoista neuro-linguistic programming, suomeksi neurolingvistinen ohjelmointi. Neurolingvistisellä ohjelmoinnilla tarkoitetaan psykologian osa-aluetta, jonka tarkoituksena on kehittää kommunikointia ja oppimista ihmisten välillä. Kassinen on opiskellut aihetta tunnettujen kansainvälisten kouluttajien ohjauksessa ja hänen yrityksensä Mentor Mind tarjoaa muun muassa aiheeseen liittyvää valmennusta ja ohjausta.

Raahen Pimiät – loppukesän huipentuma

Loppukesän odotetuin kaupunkitapahtuma Raahen Pimiät valtasi Rantapuiston ja Museonrannan viime viikonloppuna. Neljättä kertaa järjestetty tapahtuma keräsi kokoon valtavan joukon myyjiä eri puolilta Suomea Suur-rompetorille, sekä toi kaupunkiin makuja maailmalta tarjoilevan Street Food Fiestan, jonka kojuilta tuskin kukaan lähti kotiin vatsa kurnien. Ohjelmaan kuului myös taikuutta, mentalismia, sirkustemppuja ja musiikkia.  Hengen ravintoakin saatiin nauttia tapahtuman Voimaannu Raahessa -osion myötä.

Rompetorilla riitti pengottavaa. Kaupanteko alkoi jo torstaina, osa myyjistä oli saapunut paikalle jo keskiviikkona järjestelemään pöytiään ja tavaroitaan myyntikuntoon. Oli antiikkia, käsitöitä, lähitiloilla tuotettua hunajaa ja valkosipulia, yrteistä valmistettuja kauneudenhoitotuotteita, mopoja, leluja ja Ameriikan muotia.

Järjestyksenvalvojan asuun naamioituneena minulla oli ainutkertainen mahdollisuus tutustua niin rompetorin tarjontaan kuin kauppiaisiin itse eri näkökulmasta. Viikonlopun aikana myyjiä saapui lisää paikalle, ja tavaramäärän keskeltä löytyi joka kävelykierroksella jotain uutta ja ihmeellistä. Rantapuistossa Urho Kekkosen patsaan ympäristön valtasi Taikakuu-ryhmän suunnittelema ja toteuttama naamioinstallaatio. Kaikkea tätä ihmetellessä ja tutkaillessa ei aika ehtinyt käydä pitkäksi. Välillä piti istahtaa muurinpohjalättykahville sisäistämään kaikkea näkemäänsä.

Kokonaisuudessaan viikonloppu oli onnistunut. Sää suosi kerrankin ja raahelaiset saivat nauttia kesän viimeisistä lämpimistä päivistä aurinkoisissa tunnelmissa. Nyt Hanketoiminnan ja kehittämisen yksikössä on hetki hiljaista ja tunnelma alkaa pikkuhiljaa tasoittua arkisemmaksi, ennen kuin alamme valmistella tulevia tapahtumia. Riisun keltaisen liivini, istahdan takaisin ruudun ääreen ja otan kynän käteeni.  Ulkona sataa vettä tihuuttamalla, mutta toimistopajalla ahkeroidaan lämpimissä tunnelmissa.

IMG-20180902-WA0003(1)